Tavallisesti alkeiskurssi kestää kolmesta neljään kuukautta, jonka jälkeen opiskelija osaa kirjaimet, yleisimmät kohteliaisuusfraasit, numerot, yleiset substantiivit, verbit, käytännölliset paikan adverbit ja paljon muuta hyödyllistä. Lisäksi hän pystyy lukemaan katujen nimet, kauppojen kyltit, metroasemien nimet, osaa tiedustella hotellinsa osoitteen ja kellon ajan. Kaupoissa hän uskaltaa mennä kysymään hintoja käyttäen muutamia käytännönfraaseja. Riittääkö tämä sitten lähtökohdiksi? Alkeiskurssin ansiosta opiskelija saa enemmän vapautta liikkua itsenäisesti tai pienin porukoin suurissa kaupungeissa kuten Pietarissa tai Moskovassa.
Alkeiskurssi on yleensä aika vaikea ja haasteellinen. Venäjän kielen oppimisen vaikeus johtuu kirjainten erikoismuodoista sekä ääntämisen erilaisuudesta. Opiskelijat huomaavat, että toisten kirjainten ulkomuoto on samanlainen kun suomen kielessä ja toiset kirjaimet ovat aivan oudon näköisiä. Vain viisi kirjainta vastaa suomen aakkosta, eli A, M, K, T ja O. Kaikki muut kirjaimet on opittava uudestaan.
Venäjän kielen erikoisuus ovat sekä seitsemän ”s-kirjainta” että liudentuneet konsonantit. SFS 4900 -standardin mukaan ne ovat mm. s, š, z, ž, ts, tš, štš. Moni opiskelija oppii ne kuitenkin melko nopeasti, koska melkein kaikki löytyvät eri Euroopan kielistä. Vain ääni štš on hyvin erikoinen suomalaisille korville. Sitä ei löydy muista kielistä kuin bulgarian ja ukrainan kielistä.
Ensiaskeleet tuntemattomaan kieleen ovat hauskoja ja koko kokemus on hyvin virkistävä. Tavallisesti se tuo onnistumisen tunnetta. Opiskelijat ovat innoissaan ja kehittyvät nopeasti, mikäli kiinnostus kieleen sekä maahan säilyy. Innostusta voi lisätä myös se, että yrityksellä on aitoja liiketoiminnallisia intressejä Venäjää kohtaan. Minkä tahansa kielen oppiminen on kuitenkin työtä. Mutta työ voi olla hauskaa ja mukavaa. Pitkässä juoksussa tarvitaan myös kärsivällisyyttä koko oppimisprosessiin. Vasta kolme vuotta kestävän opiskelun jälkeen venäjän kieli muuttuu tutuksi.
Loppujen lopuksi on yrityksen itsensä päätettävissä, onko sen järkevä mennä sijoittamaan omia resursseja ja varojaan kielikoulutukseen. Päätökseen vaikuttavat yrityksen sisäiset liiketaloudelliset tavoitteet kiinnostuksen alla olevan kielen maata tai käyttöaluetta kohtaan.
Elvira Lazareva
Usein yrityksen (alkeistason) kielikoulutuksen taustalla voi olla toive siitä, että alkeiskurssi toimisi jonkinlaisena ponnahduslautana edes osalle opiskelijoista ja he jatkaisivat itse ko. kielen opiskelua esim. työväenopistossa.
VastaaPoistaKielten opiskelu on kuitenkin aina pitkä prosessi, jossa vaaditaan opiskelijalta itseltään myös isoa työpanosta. Jos alkeiskurssilta saa kipinän lisäksi motivaatiota ja onnistumisen kokemuksia, saattavat yrityksen toiveet työntekijän omatoimisesta jatko-opiskelusta käydä toteen.
Kielikoulutuksella on yrityksen näkökulmasta usein myös muita positiivisia seurauksia. Etenkin suuremmissa yrityksissä samantasoisessa ryhmässä opiskelu voi tapahtua yli osastorajojen ja saattaa näin sellaisia ihmisiä yhteen, jotka muutoin ovat hyvin vähän tekemisissä toistensa kanssa. Oppitunti kesken työpäivän on monelle myös virkistävä hengähdystauko ja parhaimmillaan tuo myös omaan työhön uutta intoa ja jaksamista.
Suvi Johansson