Trolli vai tosi?

Yritysmaailmassakin halutaan monesti korostaa sosiaalisen median ja yleensä internetin hyödyntämistä ja käyttöä. Internet on helppo tapa pitää yhteyttä sidosryhmiin sekä markkinoida yrityksen tuotteita tai palveluita. Monet yritykset ovatkin esillä esim. Facebookissa, Twitterissä ja keskustelupalstoilla.









Internetin käyttö ja seuraaminen edellyttävät hyvää medialukutaitoa, sillä monet kanavat ovat avoimia, ja kuka tahansa voi kommentoida ja kirjoittaa niille.
Koska internet on hyvä tapa saada suuri seuraajajoukko, on syntynyt ilmiö, jota kutsutaan internet-slangissa trollaukseksi. Siksi onkin tärkeää oppia tunnistamaan trollit ja suhtautumaan kriittisesti nettikirjoitteluun.

Trolli on henkilö tai viesti, jonka tarkoitus on ärsyttää, aiheuttaa ristiriitoja ja sekaannusta. Toisin sanoen, tällainen henkilö pyrkii muun muassa herättämään suuria tunteita, esittämään fiktiivisiä asioita tosina tai provosoimaan lukijoita. Trollit voivat nähdä paljonkin vaivaa ja vaikuttavat joskus jopa asiallisilta esim. viitatessaan olemattomiin tutkimustuloksiin ja asiantuntijoihin, kuten tämä Tiede-lehden keskustelupalstalla oleva trollaus: http://www.tiede.fi/keskustelut/tiedevitsit-kiertoon-f21/lopullinen-raportti-wtc-7-romahti-mya-ta-tunnosta-t21726.html

Toisaalta, kaikki, mikä tuntuu trollaukselta, ei sitä kuitenkaan valitettavasti ole, vaan myös esimerkiksi yhteiskunnan vaikuttajiksi pyrkivät saattavat kärkkäillä ja absurdeillakin näkemyksillään vaikuttaa trolleilta. Esimerkiksi Vapauspuolueen eduskuntavaaliehdokas, Angélica Skywolfin, teksti saattaa ensi näkemältä vaikuttaa ns. trollin kirjoittamalta jo nimen, ajatusten sekä vaikkapa kielioppivirheiden perusteella, mutta googlaamalla eduskuntavaaliehdokkaita, kyseinen henkilö löytyy. Tässä linkki Angélica Skywolfin plogiin [sic]: http://www.poisonplanet.suntuubi.com/?cat=15&id=1

Vaikka termi trollaus kuulostaakin viittaavan skandinaaviseen, peikkoa tarkoittavaan sanaan, se on lähtöisin englannin kielen sanasta trolling, joka merkitsee vetouistelua. Trolli siis kuvainnollisesti vetää viehettä saalisparven läpi ja toivoo jonkun tarttuvan siihen.
Jos törmää kirjoitukseen, jota epäilee trolliksi, kannattaa kuitenkin tarkistaa, löytyykö asiasta tietoa muista lähteistä. Jos ei, kyseessä on luultavasti trolli. Netiketin mukaan trollia ei kannata ruokkia eli niihin kannattaa suhtautua kuin niitä ei olisikaan. Jo muutaman ihmisen trollaantuminen riittää ajamaan aloitetun keskustelun väärille urille ja näin täysin väärää tietoa lähtee kulkemaan muka totena useille eri tahoille. Älä siis tartu trollin koukkuun vaan ole lähdekriittinen ja pyri aina tarkistamaan internetistä löytyvä tieto.

Leena Tammi ja Suvi Johansson